Tarkastelen tässä kirjoituksessa GBC:n ja Srila Prabhupadan viimeisessä tapaamisessa käytyä keskustelua, joka tapahtui 28. toukokuuta 1977 Vrindavanassa.
GBC:n kokouksessa käsiteltiin erityisesti kysymystä siitä, miten bhaktojen henkiset kasteet tulisi järjestää Srila Prabhupadan fyysisen poistumisen jälkeen. Tämän lyhyen keskustelun aikana Srila Prabhupada antoi useita huomionarvoisia ohjeita, joilla on suuri merkitys ISKCON:in gurujärjestelmälle.
Keskustelu GBC-kokouksessa kulki seuraavanlaisesti
Satsvarupa Gosvami: Seuraava kysymyksemme koskee kastejärjestelyjä erityisesti sen jälkeen, kun sinä et enää ole luonamme.
Srila Prabhupada: Tulen suosittelemaan joitakin teistä toimimaan valtuutettuina acaryoina.
Tamal Krishna Gosvami: Tarkoittaako tämä ritvik-acaryaa?
Srila Prabhupada: Kyllä.
Satsvarupa: Mikä on henkilön joka antaa kasteen ja .. [kastetun bhaktan] välinen suhde?
Srila Prabhupada: Hän on guru. Hän on guru. [kasteen antaja on guru]
Satsvarupa: Mutta hän antaa kasteen sinun puolestasi?
Srila Prabhupada: Kyllä. Se on muodollinen järjestely. Kun minä olen läsnä, kenenkään ei tule ryhtyä itsenäiseksi guruksi, vaan hänen tulee toimia minun puolestani ja minun määräyksestäni. Āmāra ājñāya guru hañā (CC Madhya 7.128).
Srila Prabhupada: Ole todellinen guru, mutta minun käskystäni.
Satsvarupa: Joten heitä voidaan pitää myös sinun oppilainasi?
Srila Prabhupada: Kyllä, he ovat oppilaita. Miksi pitäisi? Ketä?
Tamal Krishna: Ei, hän tarkoittaa näitä valtuutettuja acaryoita, ritvik-acaryoita, jotka antavat diksan.
Srila Prabhupada: Hmmm.
Tamal Krishna: Henkilöt joille he antavat diksan, kenen oppilaita heistä tulee?
Srila Prabhupada: Heistä tulee hänen oppilaitaan. [Sen henkisen opettajan oppilaita, joka antaa kasteen.]
Tamal Krishna: Heistä tulee hänen oppilaitaan.
Srila Prabhupada: Hänen oppilaita joka antaa kasteen. Heistä tulee minun oppilaan oppilaita.
Satsvarupa: Kyllä.
Tamal Krishna: Tämä on selvä.
Srila Prabhupada: Kun annan määräyksen: ”Sinusta tulee guru”, hänestä tulee tavallinen guru. Siinä kaikki. Hänestä tulee minun oppilaan oppilas. Siinä kaikki.
Huomioonpantavia asioita keskustelussa
1. Keskustelun konteksti on gurujen rooli Prabhupadan lähdön jälkeen
Koko keskustelun konteksti on kasteet ja gurujen rooli Prabhupadan lähdön jälkeen. Tämä on tärkeää pitää mielessä koko keskustelun ajan.
2. Prabhupada totesi selvästi suosittelevansa tiettyjä oppilaitaan toimimaan diksa-guruina.
Vaikka muodollisesti voidaankin sanoa, ettei hän ”asettanut” ketään lopulliseen asemaan, hänen antamaansa suositusta on pidettävä käytännön tasolla samana asiana kuin virallista valtuuttamista.
Kun henkinen mestari suosittelee oppilastaan gurun tehtävään, kyse on auktorisoinnista. Prabhupadan poistumisen jälkeen GBC toimii hänen laillisena edustajanaan. GBC:n tehtävänä ei ole luoda uusia guruja omavaltaisesti, vaan se jatkaa Prabhupadan aloittamaa prosessia suosittelemalla ja auktorisoimalla päteviä bhaktoja toimimaan ”tavallisen gurun” (regular guru) roolissa ISKCON:in sisällä.
3. Prabhupada ei keskustelussa vaikuta tekevän eroa termien ritvik-acarya, valtuutettu acarya, diksa-guru, tavallinen guru (regular guru) ja kasteen antava henkinen opettaja välillä.
Tämä poikkeaa perustavanlaatuisesti ritvik-teorian kannattajien näkemyksestä, jossa diksa-guru ja ritvik-acarya erotetaan toisistaan vastakohtina. Srila Prabhupadalle nämä termit merkitsivät tässä kontekstissa samaa asiaa: valtuutettua henkilöä, joka antaa vihkimyksen. Tässä mielessä kaikki ISKCONin gurut toimivat samanaikaisesti sekä diksa- että ritvik-rooleissa, vaikka ISKCONissa heitä kutsutaankin yksinkertaisesti guruiksi – henkisiksi opettajiksi.
4. Prabhupada sanoo, että diksa-gurun tai ritvik-acaryan kastamat oppilaat ovat heidän oppilaitaan ja Prabhupadan oppilaan oppilaita.
5. Diksa-gurut tulevat toimimaan muodollisesti Prabhupadan edustajina, sillä gurun ollessa vielä läsnä oppilaasta ei tule itsenäistä gurua, vaan ainoastaan gurun edustaja.
Tämä kohta on erityisen merkityksellinen, koska koko keskustelun konteksti koskee aikaa Prabhupadan fyysisen lähdön jälkeen.
Jos keskustelu käsitteli nimenomaan aikaa hänen poistumisensa jälkeen, miksi Prabhupada puhuu tilanteesta ikään kuin guru olisi edelleen läsnä?
Prabhupada sanoi: ”Kun minä olen läsnä, kenenkään ei tule ryhtyä itsenäiseksi guruksi, vaan hänen tulee toimia minun puolestani ja minun määräyksestäni. Ole todellinen guru, mutta minun käskystäni.”
Miksi hän viittasi tilanteeseen sanoen ”Kun minä olen läsnä”, vaikka keskustelun aihe oli aika hänen lähtönsä jälkeen? Menivätkö Prabhupadalla ajatukset sekaisin tai unohtiko hän, että keskustelu koski nimenomaan aikaa hänen lähtönsä jälkeen? On vaikea uskoa, että Prabhupada olisi ollut hämmentynyt tai unohtanut keskustelun aiheen. Se ei vastaa sitä johdonmukaisuutta ja selkeyttä, jota hän osoitti koko elämänsä ajan. Hänellä ei selvästikään ollut suunnitelmia lähteä mihinkään seuraavan 10 000 vuoden aikana!
Miten Prabhupada on läsnä vaikka hän on fyysisesti poistunut?
Srila Prabhupada järjestelmällisesti vakiinnutti asemansa ISKCON:in perustaja-acaryana. Srila Prabhupada painotti koko lännessä tapahtuneen saarnaamisensa ajan, että:
– ISKCON on hänen kehonsa
– Hän sanoi, ettei hän eroa kirjoistaan: ”Jos haluatte oppia tuntemaan minut, lukekaa minun kirjojani.”
– Hän myös totesi: ”Elän ikuisesti kirjoissani.”
– Hän korosti, että kuuntelemalla hänen luentojaan ja lukemalla hänen kirjojaan voimme olla todellisessa yhteydessä häneen.
– Hän painotti, että ISKCON:in bhaktojen tulee lukea hänen kirjojaan päivittäin, ja että kaikki luennot pidetään hänen kirjoistaan.
– Hänelle lauletaan guruvandanam ja guru-puja -rukoukset joka päivä kaikissa temppeleissä.
– Virallisissa dokumenteissa tulee käyttää hänen koko nimeään tittelin kanssa, eli ”Kansainvälisen Krishnatietoisuusliikkeen perustaja-acarya His Divine Grace A. C. Bhaktivedanta Swami Prabhupada”
– Hän ei eroa murtistaan, jotka ovat jokaisessa temppelissä.
– Hänen perinnökseen jättämänsä missio on levittää Krishnatietoisuus jokaiseen kylään ja kaupunkiin.
Kun kaikki nämä seikat otetaan huomioon, muodostuu johdonmukainen kokonaiskuva: Srila Prabhupada ei mieltänyt läsnäoloaan ainoastaan fyysiseksi. Siksi hänen viittauksensa ”läsnäoloon” ei tarkoita pelkkää fyysistä läsnäoloa, vaan ensisijaisesti hengellistä ja opetuksellista läsnäoloa (vani).
Tätä Prabhupadan opetusta sovelletaan ISKCON:ssa käytännössä esimerkiksi siten, että kastetilaisuudessa henkinen opettaja painottaa antavansa vihkimyksen ”Srila Prabhupadan puolesta” (on behalf of Srila Prabhupada).
Prabhupada opetti järjestelmällisesti oppilaitaan, ja teki järjestelyitä, jotka asettavat hänet erityiseen asemaan suhteessa kaikkiin menneisiin ja tuleviin guruihin. Tässä valossa on loogista ymmärtää, että tulevat diksa-gurut toimivat hänen edustajinaan, eivätkä hänen seuraajinaan tai korvaajinaan siinä merkityksessä, että hän olisi poistunut luotamme.
He reasons ill who says that Vaiṣṇavas die,
When thou art living still in sound!
The Vaiṣṇavas die to live, and living try
To spread the holy name around.-Srila Bhaktivinoda Thakura
Kukaan aiempi acarya ei ole antanut vastaavaa lausuntoa, jonka mukaan hänen kirjansa toimisivat ihmiskunnan henkisinä lakikirjoina seuraavien 10 000 vuoden ajan. Tästä voimme ymmärtää, ettei Srila Prabhupada ole todellisuudessa poistunut keskuudestamme. Hän elää ikuisesti kirjoissaan, seuraajiensa sydämissä sekä luomassaan yhteisössä.
Hänen läsnäolonsa on muuttunut fyysisestä muodosta (vapuh) pysyväksi opetusten välittämäksi läsnäoloksi (vani). Siksi hän säilyy jokaisen ISKCON-bhaktan elämässä ensisijaisena auktoriteettina ja ohjaajana, jonka opastuksella myöhemmät sukupolvet ja gurut toimivat.
6. Srila Prabhupadan oppilaista tulee oikeita guruja, mutta he toimivat Prabhupadan valtuuttamina ja hänen edustajinaan.
Tämä näkökulma poikkeaa perinteisestä oppilasketjun mallista, jossa gurusta tulee täysivaltainen oppilasketjun edustaja ja hän edustaa ensisijaisesti omaa guruaan ja Krishnaa oppilasketjussa.
ISKCON:in tapauksessa ajatuksena on, että gurut eivät toimi ensisijaisesti oman gurunsa edustajina, vaan nimenomaan Srila Prabhupadan edustajina. Vaikka kymmenen sukupolvea henkisiä opettajia olisi kulunut, nykyinen guru toimii ensisijaisesti Srila Prabhupadan edustajana, ei vain oman gurunsa edustajana. Srila Prabhupada pysyy ikuisesti ISKCON:in perustaja-acaryana ja jokaisen bhaktan ensisijaisena siksa-guruna.
ISKCON:issa ymmärrys henkisen opettajan asemasta poikkeaa merkittävästi perinteisestä mallista. Perinteisesti gurun tehtävänä on opastaa oppilaitaan ymmärtämään kirjoituksia oman opettajansa selitysten kautta. ISKCON:issa henkisen opettajan keskeisin tehtävä on kuitenkin ohjata oppilaansa ymmärtämään ja seuraamaan nimenomaan Srila Prabhupadan opetuksia.
Tässä mallissa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla diksa-gurun ja ritvik-edustajan roolit. Vaikka vihkimyksen antaja on aito guru, hän toimii samalla Srila Prabhupadan uskollisena edustajana. Tämä järjestely varmistaa, että:
– Srila Prabhupada säilyy liikkeen pysyvänä teologisena ja opillisena keskipisteenä.
– Myöhemmät gurut eivät korvaa Prabhupadaa, vaan toimivat hänen opetustensa läpinäkyvinä välittäjinä.
– Gurun ensisijainen vastuu on auttaa oppilasta luomaan suhde perustaja-acaryaan, eikä painottaa omaa riippumatonta linjaansa tai aiempien acaryoiden yksilöllisiä tulkintoja.
Tässä mallissa Srila Prabhupada pysyy liikkeen ensisijaisena siksa-guruna kaikille tuleville sukupolville, ja henkiset opettajat toimivat siltana Prabhupadan alkuperäisten opetusten ja oppilaan välillä.
7. Guruista ei tule täysivaltaisia guruja perinteisessä mielessä, vaan heistä tulee ”tavanomaisia guruja” ja Srila Prabhupadan edustajia.
Myöhemmät gurut toimivat eräänlaisina ”valvojina” (monitor) tai apuopettajina Srila Prabhupadan puolesta.
”Hänen ei tule ottaa rajatonta määrää oppilaita. Tämä tarkoittaa, että kokelas, joka on onnistuneesti noudattanut kahtatoista ensimmäistä kohtaa, voi itsekin tulla henkiseksi mestariksi – aivan kuten opiskelijasta tulee luokan apuopettaja, jolla on rajoitettu määrä oppilaita.” (Ajan ja paikan tuolla puolen, luku 1)
”He must not take on unlimited disciples. This means that a candidate who has successfully followed the first twelve items can also become a spiritual master himself, just as a student becomes a monitor in class with a limited number of disciples.” (Easy journey to other planets, chapter 1)
Srila Prabhupada kutsui heitä ”tavallisiksi guruiksi/apuopettajiksi”, samalla kun hän itse pysyy liikkeen perustaja-acaryana ja koko järjestön varsinaisena hengellisenä johtajana, eli ”professorina”.
Kun Srila Prabhupada säilytetään koko järjestön keskipisteenä ja hänen opetuksensa asetetaan ensisijaiseksi auktoriteetiksi ja ohjenuoraksi, voidaan varmistaa oppilasketjun puhtaus seuraaviksi 10 000:ksi vuodeksi.
ISKCON – moniguru-yhteisö
Gurun asema moniguru-yhteisössä, kuten ISKCON on, ei ole asia, joka voitaisiin yksinkertaisesti kopioida suoraan veedoista tai muista uskonnollisista liikkeistä. ISKCON on ensimmäinen järjestäytynyt organisaatio koko vaishnavismin historiassa, joka on järjestelmällisesti levittänyt Krishna-tietoisuutta maailmanlaajuisesti. Tästä syystä ISKCONin bhaktojen vastuulle jää itse yrittää ymmärtää ja löytää tasapaino Srila Prabhupadan aseman ja ”tavallisten” gurujen aseman välillä. ISKCON on vielä uusi liike, ja tästä syystä tasapainoa ei ole vielä täysin löytynyt.
Srila Prabhupada valtuutti kaikki oppilaansa tulemaan guruiksi sanoessaan: ”Haluan, että kaikista oppilaistani tulee guruja.” Kaikki Prabhupadan jälkeiset gurut ovat ”tavallisia guruja”, ja Srila Prabhupada pysyy ikuisesti perustaja-acaryana – pääasiallisena guruna kaikille ISKCON:in bhaktoille.
Heinäkuun 9:nnen päivän ”henceforward” kirje
Seuraavassa on kirje jonka Tamal Krishna Goswami laati kuusi viikkoa GBC-kokouksen jälkeen. Tässä kuuluisassa ”Heinäkuun 9:nnen päivän kirjeessä” Srila Prabhupada nimeää 11 bhaktaa joita hän suosittelee ritvik-acaryan/diksa-gurun tehtäviin.
”Henceforward”-kirje on ymmärrettävä osana viimeisen GBC-kokouksen kontekstia. Ritvik-opin seuraajat vetoavat tämän kirjeen auktoriteettiin yrittäessään väittää, ettei kenenkään muun, kuin Srila Prabhupadan, tulisi toimia diksa-guruna ISKCON:ssa. Tämä on tietysti epälooginen väite, sillä vain muutama viikko ennen tätä kirjettä, Prabhupada sanoi selvästi, että hän tulisi suosittelemaan joitakin oppilaitaan toimimaan diksha-guruina.
Kirjeen alussa Tamal Krishna toteaa selvästi, että kirjeellä toimeenpannaan Prabhupadan aiemmin antamat ohjeet koskien ritvik- ja diksa-guruja. Nämä aiemmat ohjeet liittyivät nimenomaan aikaan, jolloin Prabhupada ei olisi enää fyysisesti läsnä. Mainittu lista oli siis Prabhupadan virallinen suositus siitä, keiden oppilaiden tulisi toimia diksa-guruina hänen poistumisensa jälkeen.
Olisiko Prabhupada muuttanut mielensä?
Jos Srila Prabhupada olisi muuttanut mielensä näiden kuuden viikon aikana, hän olisi ilmaissut muutoksen selkeästi ja yksiselitteisesti.
– Hän ei olisi jättänyt näin tärkeää asiaa yhden ainoan sanan (”henceforward” – tästä lähin) varaan.
– Kyseistä sanaa ja kirjeen loppuosaa voidaan tulkita usealla tavalla, mikä tekee siitä epävarman perustan lopulliselle ohjeistukselle. On johdonmukaista ymmärtää kirjeen loppuosa ensisijaisesti ohjeeksi ajalle, jolloin Srila Prabhupada oli edelleen fyysisesti läsnä.
Aiemman GBC-kokouksen perusteella voimme ymmärtää, että samat henkilöt, jotka nimettiin ritvik-acaryoiksi ja Srila Prabhupadan edustajiksi, jatkavat tehtävässään myös Prabhupadan lähdön jälkeen. He tulevat toimimaan edelleen Srila Prabhupadan valtuuttamina edustajina ja diksa-guruina, mutta sillä erolla, että kastettavista oppilaista tulee heidän omia oppilaitaan – ja samalla Srila Prabhupadan oppilaan oppilaita.
Tässä mallissa Srila Prabhupada säilyy liikkeen keskeisenä auktoriteettina ja perustaja-acaryana, ja myöhemmät gurut toimivat hänen valtuuttaminaan, jatkaen oppilasketjua käytännön tasolla.
Ohjeistuksen painoarvo
Jos tämä kirje olisi tarkoitettu hänen viimeiseksi ja lopulliseksi ohjeekseen tulevasta gurujärjestelmästä, olisi kohtuullista olettaa, että:
– Hän olisi kirjoittanut sen henkilökohtaisesti.
– Hän olisi varmistanut, että sen viesti on täysin vapaa tulkinnanvaraisuudesta.
On korkealentoista väittää, että yksi tulkinnanvarainen sana ”henceforward” kumoaisi kaikki hänen aiemmat, selkeät lausuntonsa siitä, että hänen oppilaistaan tulisi henkisiä opettajia.
Vieläkin epäuskottavampaa on, että Srila Prabhupada olisi sivuuttanut Bhagavad-gitan perusperiaatteet ja parampara-järjestelmän näin epämääräisellä tavalla. Se olisi täysin vastoin hänen elämäntyötään, joka perustui Krishnan ja oppilasketjun sanojen tarkkaan opettamiseen ja muuttamattomana välittämiseen – kuten se on.
Epälooginen ajatus
Miksi Srila Prabhupada muuttaisi mielensä vain muutamassa viikossa (GBC-kokouksen ja heinäkuun 9:nnen päivän välillä)?
– Hänellä oli vuosia aikaa pohtia tätä asiaa huolellisesti.
– Hän antoi aiheesta lukuisia suoria ohjeita kirjoissaan, keskusteluissaan, kirjeissään ja luennoissaan.
– On epäuskottavaa, että hän elämänsä aivan viime metreillä peruisi kantansa äkillisesti
Jos uskoisimme Prabhupadan muuttaneen mielensä, se tarkoittaisi, ettei hän olisi ollut varma suunnitelmistaan kaikkien aiempien vuosien aikana. Tämä viittaisi täydelliseen epäjohdonmukaisuuteen kriittisellä hetkellä – ajatusmalliin, joka ei vastaa lainkaan sitä Srila Prabhupadaa, jonka me tunnemme.
Alkuperäinen GBC-keskustelu englanniksi
GBC Meets with Srila Prabhupada — May 28, 1977, Vrndavana
Satsvarūpa: By the votes of the present GBC. Then our next question concerns initiations in the future, particularly at that time when you’re no longer with us. We want to know how first and second initiation would be conducted.
Prabhupāda: Yes. I shall recommend some of you. After this is settled up, I shall recommend some of you to act as officiating ācāryas.
Tamāla Kṛṣṇa: Is that called ṛtvik-ācārya?
Prabhupāda: Ṛtvik, yes.
Satsvarūpa: Then what is the relationship of that person who gives the initiation and the…
Prabhupāda: He’s guru. He’s guru.
Satsvarūpa: But he does it on your behalf.
Prabhupāda: Yes. That is formality. Because in my presence one should not become guru, so on my behalf, on my order… Āmāra ājñāya guru hañā (CC Madhya 7.128). Be actually guru, but by my order.
Satsvarūpa: So they may also be considered your disciples.
Prabhupāda: Yes, they are disciples. Why consider? Who?
Tamāla Kṛṣṇa: No, he’s asking that these ṛtvik-ācāryas, they’re officiating, giving dīkṣā. Their… The people who they give dīkṣā to, whose disciple are they?
Prabhupāda: They’re his disciple.
Tamāla Kṛṣṇa: They’re his disciple.
Prabhupāda: Who is initiating. He is granddisciple.
Satsvarūpa: Yes.
Tamāla Kṛṣṇa: That’s clear.
Satsvarūpa: Then we have a question concer…
Prabhupāda: When I order, ”You become guru,” he becomes regular guru. That’s all. He becomes disciple of my disciple. That’s it.
Heinäkuun 9. päivän kirje englanniksi
Huom. Tämä kirje ei siis ole suoraan Srila Prabhupadan kirjoittama tai sanelema, vaan se on Tamal Krishna Gosvamin kirjoittama kirje, jonka Prabhupadan on lukenut läpi ja allekirjoittanut.
Letter to: All G.B.C., All Temple Presidents
Vrindaban
9 July, 1977
To All G.B.C., and Temple Presidents
Dear Maharajas and Prabhus,
Please accept my humble obeisances at your feet. Recently when all of the GBC members were with His Divine Grace in Vrndavana, Srila Prabhupada indicated that soon He would appoint some of His senior disciples to act as “ritvik–representative of the acarya, for the purpose of performing initiations, both first initiation and second initiation.
His Divine Grace has so far given a list of eleven disciples who will act in that capacity:
His Holiness Kirtanananda Swami
His Holiness Satsvarupa dasa Gosvami
His Holiness Jayapataka Swami
His Holiness Tamala Krsna Gosvami
His Holiness Hrdayananda Gosvami
His Holiness Bhavananda Gosvami
His Holiness Hamsaduta Swami
His Holiness Ramesvara Swami
His Holiness Harikesa Swami
His Grace Bhagavan dasa Adhikari
His Grace Jayatirtha dasa Adhikari
In the past Temple Presidents have written to Srila Prabhupada recommending a particular devotee’s initiation. Now that Srila Prabhupada has named these representatives, Temple Presidents may henceforward send recommendation for first and second initiation to whichever of these eleven representatives are nearest their temple. After considering the recommendation, these representatives may accept the devotee as an initiated disciple of Srila Prabhupada by giving a spiritual name, or in the case of second initiation, by chanting on the Gayatri thread, just as Srila Prabhupada has done. The newly initiated devotees are disciples of His Divine Grace A.C. Bhaktivedanta Swami Prabhupad, the above eleven senior devotees acting as His representative. After the Temple President receives a letter from these representatives giving the spiritual name or the thread, he can perform the fire yajna in the temple as was being done before. The name of a newly initiated disciple should be sent by the representative who has accepted him or her to Srila Prabhupada, to be included in His Divine Grace’s “Initiated Disciples” book.
Hoping this finds you all well.
Your servant,
Tamala Krsna Gosvami
Approved: A.C. Bhaktivedanta Swami