Viimeaikaisissa keskusteluissa Vaisnavi-diksa-guruja vastustavat tahot yrittivät esittää GBC-kokouksessa todisteita naispuolisten gurujen sallimista vastaan. He perustivat argumenttinsa lainaukseen Krishna-kirjan luvusta 23:
”According to Vedic injunction, women are not allowed to undergo the purificatory process of initiation by the sacred thread, nor are they allowed to live as brahmacāriṇīs in the āśrama of the spiritual master, nor are they advised to undergo the strict disciplinary procedures, nor are they very expert in discussing the philosophy of self-realization. And by nature they are not very pure, nor are they very much attached to auspicious activities.” (Krsna Book 23)
Tämän lainauksen perusteella väitettiin, että naisten ”luontainen epäpuhtaus” ja ”kyvyttömyys ymmärtää filosofiaa” estäisivät heitä toimimasta hengellisinä opettajina.
Kontekstin puute johtaa harhaan – keitä Krishna-kirjassa lainattiin?
Tässä argumentaatiossa on perustavanlaatuinen ongelma: konteksti. Lainatut sanat eivät ole Krishnan, Srila Sukadeva Gosvamin tai Srila Prabhupadan filosofisia johtopäätöksiä. Ne olivat niiden rituaalisten bramiinien (niin kutsuttujen smarta-bramiinien) katkeria pohdintoja, jotka olivat juuri kieltäytyneet antamasta ruokaa nälkäisille paimenpojille ja itse Krishnalle!
Nämä bramiinit olivat niin kiintyneitä ulkoisiin rituaaleihin, etteivät he tunnistaneet Jumaluuden Ylintä Persoonallisuutta edessään. He edustivat juuri sitä jäykkää, ritualistista ja ylpeää luokkaa, joka on perinteisesti vastustanut vaisnavia ja Vaisnava-johtopäätöstä. On ironista, että nykyajan smarta-filosofiaan taipuvaiset bhaktat lainaavat näitä veedisten smartojen lausuntoja todistaakseen oman agendansa – aivan kuin smarta-bramiinien asenteelliset puheet olisivat puhdasta vaishnava-siddhantaa.
Srila Prabhupadan vasta-argumentti
Srila Prabhupada ei jättänyt bramiinien lausuntoa seisomaan totuutena. Päinvastoin, hän selventää heti perään naisten todellisen aseman bhakti-prosessissa:
”Women in general, being very simple at heart, can very easily take to Kṛṣṇa consciousness, and when they develop love of Kṛṣṇa they can easily get liberation from the clutches of māyā, which are very difficult for even so-called intelligent and learned men to surpass.” (Krsna Book 23)
Vaisnava-naiset eivät ole ”tavallisia naisia”
Srila Prabhupada kumosi smarta-perinteet käytännön teoillaan ja opetuksillaan:
– Bramiinikaste: Toisin kuin smarta-perinteessä, Srila Prabhupada antoi naispuolisille oppilailleen bramiinikasteen (Gayatri-mantrat), osoittaen heidän olevan henkisesti päteviä ylimpään sosiaaliseen ja hengelliseen luokkaan.
– Henkinen yhdenvertaisuus: Hän opetti, etteivät vaisnavat ole sidottuja ruumiillisiin nimityksiin. Nainen, joka on omistautunut Krishnalle, on ylittänyt aineellisen luonnon ja on täysin pätevä korkeimpiin hengellisiin tehtäviin.
– Sydämen puhtaus: Siinä missä smarta-bramiinit syyttivät naisia ”epäpuhtaiksi”, Prabhupada ylisti heidän pehmeää sydäntään, joka tekee heistä usein miehiä vastaanottavaisempia bhaktille.
Johtopäätös
On vaarallista ja harhaanjohtavaa poimia Srimad-Bhagavatamista tai Krishna-kirjasta ritualististen, ylpeiden bramiinien puheita ja esittää niitä ehdottomana totuutena. Vaisnava-siddhanta ei perustu sukupuoleen tai ulkoisiin sääntöihin, vaan bhaktiin – antaumukseen. Kuten Srila Prabhupada osoitti, Krishnan palveluksessa ei ole aineellisia esteitä: ”Miehet ja naiset ovat täysin yhdenveroisia Krishnan antaumuksellisen palvelun suhteen.”