Kun bhaktat saapuivat Bengalista Jagannatha-puriin, he halusivat antaa Sri Caitanya Mahaprabhulle jotakin syötävää. Kukin bhakta toi tietynlaista prasadaa ja antoi sen Govindan haltuun pyytäen häntä huolehtimaan siitä, että Herra varmasti nauttisi heidän tuomastaan ruoasta.
Govinda toi prasadan Sri Caitanya Mahaprabhun eteen ja sanoi: ”Tämän prasadan on antanut se ja se bhakta.” Herra ei kuitenkaan heti syönyt prasadaa, vaan sanoi: ”Pidä se varastossa.”
Govinda kokosi ja kokosi ruokaa, ja pian se täytti huoneen yhden nurkan. Sitä oli riittämiin ainakin sadan ihmisen ruokkimiseksi.
Govindan huoli
Bhaktat kysyivät innokkaina Govindalta: ”Annoitko Sri Caitanya Mahaprabhulle minun tuomani prasadan?”
Kun he kyselivät häneltä, Govindan oli käytännössä pakko antaa ymmärtää, että Herra oli nauttinut heidän lahjansa. Lopulta hän puhui murheissaan Herralle:
”Monet kunnianarvoiset bhaktat, Advaita Acarya etunenässä, näkevät paljon vaivaa uskoessaan haltuuni erilaisia ruokalajeja Sinua varten. Sinä et kuitenkaan syö näitä ruokia, mutta he kysyvät minulta niistä. Kuinka kauan voin jatkaa näin? Kuinka vapaudun tästä vastuusta?”
Herra syö kaiken prasadan
Sri Caitanya Mahaprabhu vastasi: ”Miksi olet turhaan murheellinen? Tuo Minulle kaikki se prasada, jonka he ovat antaneet sinulle, ja tulet näkemään, että Minä voin syödä sen.”
Herra istuutui syömään, ja Govinda alkoi tarjota ruokalajeja yksi toisensa jälkeen mainiten samalla, kuka oli tuonut minkäkin lahjan.
”Advaita Acarya on tuonut nämä ruokalajit – makeassa maidossa keitetyn riisin, kermakakut sekä amrita-gutikan, mandan ja astian kamferia. Seuraavat ruokalajit – kakut, kerma, amrita-manda ja padmacini – ovat Srivasa Panditalta. Nämä ovat lahjoja Acaryaratnalta, ja nämä puolestaan Acaryanidhiltä. Ja kaikki nämä eri ruokalajit ovat Vasudeva Dattan, Murari Guptan ja Buddhimanta Khanin tuomia. Ole hyvä ja syö ne kaikki.”
Tällä tavoin Govinda mainitsi jokaisen nimen asettaessaan ruoan Herran eteen. Herra ryhtyi tyytyväisenä syömään kaikkia ruokalajeja.
Monet niistä olivat ainakin kuukauden vanhoja, mutta ne eivät olleet menettäneet makuaan eivätkä pilaantuneet. Ne olivat säilyneet tuoreina. Tämä oli Sri Caitanya Mahaprabhun armoa.
Hyvin lyhyessä ajassa Herra söi sadan ihmisen ruoan ja kysyi sitten Govindalta: ”Onko mitään muuta jäljellä?”
Govinda vastasi: ”Jäljellä ovat enää Raghavan pussit, jotka Damayanti on valmistanut.”
Herra sanoi: ”Jääkööt ne tällä erää. Katson niitä myöhemmin.”
Raghavan pussit
Seuraavana päivänä, nauttiessaan lounasta syrjäisessä paikassa, Sri Caitanya Mahaprabhu avasi Raghavan pussit ja tutki niiden sisällön yksi kerrallaan. Hän maistoi hieman jokaisesta ja ylisti niiden hienoa makua ja tuoksua.
Kaikki jäljelle jääneet prasadalajit säilytettiin syötäväksi pitkin vuotta. Kun Herra nautti lounasta, Svarupa Damodara Gosvami tarjoili Hänelle aina hieman tuota prasadaa. Toisinaan Herra nautti sitä myös yöaikaan.
Rakkaudella valmistettu prasada
Herra varmasti nauttii niistä ruokalajeista, jotka Hänen palvojansa ovat valmistaneet luottavaisesti ja rakastavasti. Sri Caitanya Mahaprabhu hyväksyi kaiken tämän prasadan, sillä Hänen palvojansa olivat uhranneet sen Hänelle.
Toisinaan Hän nautti prasadaa lounaalla ja toisinaan yöllä, mutta Hän ajatteli aina, että koska Hänen palvojansa olivat tarjonneet sen Hänelle suurella rakkaudella ja hellästi, Hänen tuli syödä tuo prasada.
Caitanya-lilan nektari
Kertomukset Sri Caitanya Mahaprabhun teoista ovat kuin nektaria korville. Ne ilahduttavat sekä korvia että mieltä. Se, joka maistaa näiden tekojen nektaria, on varmasti hyvin onnekas sielu.