Suuri pyhimys Srila Krishnadasa Kaviraja Goswami on teoksessaan Sri Caitanya-caritamrita elävästi tallentanut kertomuksen Chand Kazista ja Sri Caitanya Mahaprabhun johtamasta ensimmäisestä julkisesta sankirtana-kulkueesta. Seuraavassa on Srila Prabhupadan tiivistelmä ja kuvaus tapahtumista ensimmäisessä julkisessa nagara-sankirtanassa (katusankirtanassa).
Sankirtana-liikkeen alku Navadvipassa
Sri Caitanya Mahaprabhu määräsi kaikkia Navadvipan (Länsi-bengali) asukkaita ylistämään Hare Krishna -mantraa, ja joka kodissa Hän alkoi pitää säännöllisesti sankirtanaa (Krishnan nimien yhteistä ylistämistä). Kun Sankirtana-liike näin alkoi, yksikään Navadvipan asukas ei kyennyt kuulemaan muita ääniä kuin ”Hari Hari!” ja mridangan (savirumpu) rummutusta sekä symbaalien helinää.Chand Kazi kieltää sankirtanan
Kuullessaan Hare Krishna -mantran kaiunnan paikalliset muhamettilaiset esittivät raivoissaan valitukset Kazille (kaupungin korkein hallintoviranomainen). Chand Kazi tuli vihoissaan erääseen kotiin illalla, ja kun hän näki bhaktojen pitävän kirtanaa, hän särki mrigangan ja puhui seuraavasti: ”Näin pitkään te olitte noudattamatta hindu-uskonnon säännösteleviä periaatteita, mutta nyt te noudatatte niitä hyvin innokkaina. Saanko tietää, keneltä olette saaneet tähän voiman?”
Näinä aikoina Veeda-periaatteiden noudattajat olivat hyvin alistetussa asemassa. Aivan kuten on nykyajan Pakistanin hindujen laita, käytännössä kukaan ei voinut noudattaa hindu-uskonnon periaatteita vapaasti. Chand Kazi viittasi tähän hindu-yhteisön tilanteeseen. ”Kukaan ei saa pitää sankirtanaa kaupungin kaduilla. Tänään annan vielä rikkeen anteeksi ja palaan kotiin.”
Kazi oli tyranni johtaja. Hän määräsi sotilaita pahoinpitelemään kenet vain saivatkin kiinni sankirtanasta. ”Seuraavan kerran kun näen jonkun osallistuvan tällaiseen sankirtanaan, aion varmasti kurittaa häntä, en ainoastaan takavarikoimalla koko hänen omaisuutensa, vaan myös käännyttämällä hänet muhamettilaiseksi.”
Bhaktojen murhe ja Herran päätös
Näin sanottuaan Kazi palasi kotiin, ja bhaktat, jotka olivat hyvin järkyttyneitä siitä, että heitä kiellettiin laulamasta Hare Krishna -mantraa, ilmaisivat murheensa Herra Caitanya Mahaprabhulle.
Herra Caitanya määräsi: ”Menkää pitämään sankirtanaa! Minä pidän huolen muhamettilaisista!”
Kaikki asukkaat palasivat koteihinsa ja alkoivat pitää sankirtanaa, mutta Kazin määräyksen vuoksi he eivät olleet huolettomia vaan täynnä levottomuutta. Ymmärtäen ihmisten mieltä vaivaavan levottomuuden Herra kutsui heidät koolle ja puhui seuraavasti: ”Illalla aion pitää sankirtanaa joka kaupungissa. Teidän tulee siksi koristella kaupungit.”
Tuolloin Navadvipa muodostui yhdeksästä pienestä kaupungista. Sri Caitanya Mahaprabhu halusi pitää kirtanaa kussakin näistä naapurikaupungeista. ”Sytyttäkää illalla soihdut joka kodissa. Minä suojelen jokaista. Katsotaanpa, millainen Kazi saapuu pysäyttämään kirtanamme!”
Ensimmäinen julkinen sankirtana-kulkue
Illalla tuhannet bhaktat kokoontuivat soihtujen kanssa. Mahaprabhu itse johti laulua ja ensimmäinen julkinen sankirtan kulkue lähestyi Kazin palatsia. Hare Krishna -mantran laulamisen voimakas ääni teki Kazista hyvin pelokkaan, ja hän piiloutui huoneeseensa. Kuullessaan vihoissaan sorisevien ihmisten näin osoittavan mieltään, Kazi ei tullut ulos talostaan. Herra Caitanya huusi: ”Missä on tämä roisto Kazi?! Olen laskeutunut levittämään Herran pyhän nimen yhteistä laulamista. Jos joku yrittää estää, tulen varmasti nujertamaan hänet.”
Sankirtana-liikkeen merkitys Kali-yugalla
Nykyäänkin ihmiset voivat kaikkialla maailmassa liittyä Krishna-tietoisuus –liikkeeseen ja vastustaa rappioituneita hallituksia nykyisen maailman jumalattomissa yhteiskunnissa, jotka perustuvat kaikenlaisiin syntisiin toimintoihin.
Srimad-Bhagavatamissa sanotaan, että Kalin aikakaudella varkaat, roistot ja neljännen luokan ihmiset, jotka ovat vailla niin koulutusta kuin sivistystäkin, kaappaavat itselleen paikkoja hallituksesta riistääkseen kansalaisia. Tämä on jo ilmentyneen Kali-yugan tuntomerkki. Ihmiset eivät voi tuntea elämänsä ja omaisuutensa olevan turvassa, mutta siitä huolimatta nämä niin kutsutut hallitukset jatkavat olemassaoloaan, ja niiden ministerit nostavat korkeita palkkoja, vaikka eivät kykenekään tekemään mitään hyvää yhteiskunnalle. Ainoa parannuskeino tällaisissa olosuhteissa on voimistaa sankirtana-liikettä Krishna-tietoisuuden lipun alla ja vastustaa maailman kaikkien hallitusten syntisiä tekoja.
Krishna-tietoisuus -liike ei ole mikään sentimentaalinen uskonnollinen liike; se on liike, jonka tarkoituksena on korjata ihmiskunnassa vallitsevat poikkeavuudet. Jos ihmiset suhtautuvat tähän ajatukseen vakavasti ja täyttävät tämän velvollisuuden tieteellisellä tavalla Sri Caitanya Mahaprabhun määräyksen mukaisesti, maailma tulee kokemaan rauhan ja hyvinvoinnin sen sijaan, että ihmiset olisivat hämmentyneitä ja toivottomia hyödyttömien hallitusten alaisuudessa. Krishna-tietoisuus -liikkeellä jonka Sri Caitanya Mahaprabhu pani alulle Hare Krishna -maha-mantraa ylistämällä, on yhä tallella voimansa. Ihmisten tulee siksi ymmärtää tämä vakavasti ja tieteellisesti ja levittää tätä liikettä kaikkialle maailmaan.
Herra Caitanya ja Kazi kohtaavat
Kun Sri Caitanya Mahaprabhu saapui sitten Kazin talolle, Hän istuutui oviaukkoon ja lähetti joitain kunnianarvoisia henkilöitä kutsumaan paikalle Kazia. Kazin saapuessa pää painuksissa Herra kunnioitti häntä soveliaalla tavalla ja tarjosi hänelle istuimen. Jotkut Sri Caitanya Mahaprabhun vastarintaliikkeeseen kuuluneista miehistä olivat levottomia, sillä he eivät kyenneet hallitsemaan mieltään. Herra itse oli kuitenkin täysin rauhallinen. Herra sanoi ystävällisesti: ”Hyvä herra, olen saapunut taloonne vieraananne mutta nähtyänne minut piiloudutte huoneeseenne. Millaista käytöstä tämä on?”
Kazi vastasi: ”Olet tullut talolleni hyvin vihaisena. En astunut eteesi heti, vaan pysyttelin piilossa tyynnyttääkseni sinua. Nyt kun olet rauhoittunut, olen tullut luoksesi. On hyvää onnekkuuttani, että voin ottaa vastaan sinun ylhäisyytesi kaltaisen vieraan.”
Keskustelu uskonnollisista periaatteista
Kazi ja Herra Caitanya puhuivat toistensa kanssa eri viittauksia käyttäen, mutta kukaan ulkopuolinen ei saattanut ymmärtää heidän keskustelunsa sisäistä merkitystä. Herra sanoi: ”Parahin enoni, olen saapunut kotiisi vain kysyäkseni sinulta muutamia kysymyksiä.”
”Kyllä”, Kazi vastasi, ”Olet tervetullut. Kerro vain minulle, mitä sinulla on mielessäsi.”
Herra sanoi: ”Sinä juot lehmän maitoa; siksi lehmä on äitisi. Ja härkä tuottaa ylläpitoosi tarvittavan ruokaviljan; siksi hän on isäsi. Koska härkä ja lehmä ovat isäsi ja äitisi, kuinka sinä voit surmata heidät ja syödä heidät? Mistä uskonnollisesta periaatteesta tässä on kysymys? Minkä voimalla rohkenet syyllistyä tällaisiin syntisiin tekoihin?”
Yhdessäkään sivistyneessä ihmisyhteisössä kukaan ei rohkenisi surmata isäänsä ja äitiään syödäkseen heidät. Siksi Sri Caitanya Mahaprabhu esitti haasteen Kazille. Millaisiin uskonnollisiin periaatteisiin kuuluu isän- ja äidin murha. Myös kristinuskossa yksi tärkeimmistä käskyistä on: ”älä tapa.” Tästä huolimatta ihmiset eivät noudata tätä käskyä; he ovat hyvin taitavia surmaamisessa ja teurastamoiden perustamisessa. Täydessä mitassaan keskustelu Herra Caitanya Mahaprabhun ja Chand Kazin välillä voidaan lukea Krishna das Kaviraja Goswamin kirjoittamasta Sri Caitanya Caritamritasta.
Kazin uni ja ihmeellinen kokemus
Sri Caitanya Mahaprabhu hymyili ja kysyi Kazilta seuraavan kysymyksen: ”Parahin enoni, kerro minulle ystävällisesti totuus. Älä yritä huijata minua minkäänlaisilla juonilla. Kaupungissasi kuuluu aina yhteistä pyhän nimen laulamista. Musiikki ja laulu kaikuu alituiseen ja ihmiset tanssivat koko ajan. Muhamettilaisten korkeimpana hallintoviranomaisena sinulla on oikeus vastustaa hinduseremonioiden toimittamista, mutta nyt et kuitenkaan kiellä hinduja. En voi ymmärtää syytä tähän.”
Kazi vastasi: ”Jokainen kutsuu sinua Gaurahariksi. Salli minun puhutella sinua tällä nimellä. Kuuntele ystävällisesti, oi Gaurahari! Jos tulet kanssani vähän syrjemmälle, selitän sinulle syyn tähän.”
Herra vastasi: ”Kaikki nämä miehet ovat luottamuksellisia seuralaisiani. Voit puhua asiasta suoraan. Sinulla ei ole mitään syytä pelätä heitä.”
Kazi sanoi: ”Kun menin hindun kotiin ja rikoin mridangan sekä kielsin heitä ylistämästä yhteisesti Herran pyhää nimeä, näin unissani tuona samana yönä hyvin pelottavan leijonan, joka karjahteli äänekkäästi ja jonka ruumis oli kuin ihmisen ja kasvot kuin leijonan. Nukkuessani leijona hyppäsi rintani päälle, nauroi raivoisasti ja kiristeli hampaitaan. Painaen kyntensä rintaani leijona sanoi matalalla äänellä: ’Revin heti rintasi kahtia aivan kuten sinä rikoit mridanga-rummun! Sinä olet kieltänyt minun pyhän nimeni yhteisen ylistämisen. Siksi minun on tuhottava sinut!’
Suljin peloissani silmäni ja vapisin. Nähdessään minun olevan näin peloissani leijona sanoi: ’Olen kukistanut sinut vain antaakseni sinulle opetuksen, mutta minun on oltava sinulle armollinen. Et aiheuttanut tuona päivänä kovin suurta häiriötä. Siksi olen antanut sinulle anteeksi enkä surmannut sinua. Jos kuitenkin toimit uudelleen tällä tavoin, en aio olla kärsivällinen. Aion silloin surmata sinut, koko perheesi ja kaikki lihansyöjät.’ Tämän sanottuaan leijona lähti, mutta minä pelkäsin häntä yhä suuresti. Katsokaapa vain hänen kynnenjälkiään sydämelläni!”
Kazin sydämen muutos
Kuvattuaan asiaa Kazi näytti rintansa. Kuultuaan Kazin kertomuksen ja nähtyään kynnenjäljet hänen rinnassaan kaikki paikalle kerääntyneet ihmiset hyväksyivät tämän ihmeellisen tapahtuman todeksi. Kazi jatkoi: ”En kertonut kenellekään tästä tapahtumasta, mutta tuona samana päivänä yksi sotilaspalvelijoistani tuli tapaamaan minua. Tultuaan luokseni tämä sotilaspalvelija sanoi: ’Kun menin pysäyttämään yhteistä laulua, liekit leimahtivat yhtäkkiä vasten kasvojani. Partani paloi, ja poskiini tuli rakkuloita.’ Jokainen sotilaspalvelija esitti saman kuvauksen. Tämän nähtyäni olin hyvin peloissani. En pyytänyt heitä pysäyttämään tätä Herran nimen yhteistä ylistystä vaan sen sijaan käskin heidän mennä kotiin. Tiedän Narayanan olevan hindujen korkein Jumala, ja luulen, että sinä olet tuo sama Narayana. Tunnen tämän mielessäni.”
Kuultuaan Kazin puhuvan näin hienosti Sri Caitanya Mahaprabhu kosketti häntä ja puhui hymyillen seuraavasti: ”Suustasi virrannut Krishnan pyhän nimen ylistys on tehnyt ihmeen – se on mitätöinyt kaikkien syntisten tekojesi vastavaikutukset. Sinusta on nyt tullut täysin puhdas. Koska olet ylistänyt Herran kolmea pyhää nimeä, Haria, Krishnaa ja Narayanaa, olet epäilemättä hyvin onnekas ja hurskas.”
Tämän kuultuaan Kazin silmistä alkoivat vieriä kyyneleet. Hän kosketti heti Herran lootusjalkoja ja puhui seuraavat lempeät sanat: ”Yksinomaan Sinun armostasi pahat aikeeni ovat hävinneet. Suosithan minua niin, että antaumukseni kohdistuisi aina vakaasti Sinuun.”
Sankirtanan voitto
Herra sanoi: ”Rukoilen sinulta osakseni yhtä suosionosoitusta. Sinun tulee luvata, että tätä sankirtana-liikettä ei estetä ainakaan Nadian seudulla.”
Kazi sanoi: ”Niin monta jälkeläistä kuin dynastiaani syntyy, minä annan heille tämän vakaan neuvon: Kenenkään ei pidä estää sankirtana-liikettä.”
Kazin esittämän juhlallisen vakuutuksen johdosta edes Kazin perheen nykyiset jälkeläiset eivät vastusta sankirtana-liikettä missään olosuhteissa. Jopa silloin, kun lähiseudulla oli suuria hindujen ja muslimien välisiä mellakoita, Kazin jälkeläiset pitivät rehellisesti esi-isänsä antaman vakuutuksen. Tämän kuullessaan Herra nousi ylös laulaen ”Hari! Hari!” Häntä seuraten kaikki muutkin vaisnavat nousivat seisomaan ja ylistivät pyhää nimeä. Sri Caitanya Mahaprabhu palasi takaisin jatkaakseen kirtanaa, ja Kazi, joka riemuitsi mielessään, meni hänen kanssaan. Äiti Sacin poika saapui sitten takaisin omaan kotiinsa, tanssien tanssimistaan. Tämä on tarina Kazista ja Herran hänelle suomasta armosta. Jokainen, joka kuulee tämän tarinan, vapautuu niin ikään kaikista rikkomuksista.