Image

Bharadvaja-samhita hyväksyy vaisnavi diksa-gurut

Bharadvaja-samhitasta löytyy vaishnavi-diksa-gurujen vastustajien mielestä yksi parhaista argumenteista, jonka perusteella he haluavat estää naisia toimimasta gurun tehtävissä ISKCONissa. Tämä Bharadvaja-samhita -argumentti on kuitenkin erittäin hataralla pohjalla.

The ”smoking gun” -argumentti

Bharadvaja-samhitan säkeessä 1.43 sanotaan:

”Woman, sudras etc., can give ethical and moral instructions and are also worthy of respect as per their qualifications and conditions but are not entitled to get the position of acarya.”

Tätä säettä pidetään ultimaattisena veedisenä todisteena ettei nainen voi toimia guruna.

Jos jatkamme Bharadvaja-samhitan lukemista hieman eteenpäin, vastaan tulee hyvin pian säe – joka vaisnavi gurujen vastustajilta yleensä unohtuu mainita – jossa kuitenkin kumotaan aiempi säe tietyin ehdoin:

”But if woman, sudras and the others are Krishna conscious devotees, they can also give diksa initiation and serve as gurus” (Bharadvaja-samhita 1.44)

Kun tästä unohduksesta huomautetaan, heiltä löytyy toki selitys sille, miksi tätä säettä ei voida käyttää todisteena sille, että vaisnavit voisivat toimia guruina.

Koska säkeessä käytetään sanaa pratyaksitatma-natha, joka tarkoittaa täydellistynyttä joogia, joka kykenee näkemään Jumalan edessään, heidän argumenttinsa kuuluu, että nainen voi olla guru ainoastaan siinä tapauksessa, jos hän on itseoivalluksen korkeimmalla tasolla ja kykenee näkemään ja kommunikoimaan suoraan Krishnan kanssa. Tämä on tietysti tavallisille ihmisille erittäin korkea henkisen edistyksen taso, ja tällaiset vaatimukset henkisenä opettajana toimimiselle tarkoittaisivat käytännössä sitä, ettei yksikään nainen voisi toimia tässä roolissa. Miehille tällaisia vaatimuksia ei kuitenkaan aseteta, mikä on hyvin erikoinen logiikka.

Pystytkö nähdä Jumalan?

Srila Prabhupadalta löytyy kuitenkin tähän argumenttiin vastaus. Seuraavassa lainauksessa Prabhupada määrittelee mitä tarkoittaa pratyaksitatma-natha, tattva-darinah tai krishna-tattva-vetta joilla kaikilla on sama merkitys:

”One has to approach a person who has seen God, tattva-darinah… tattva darsinah means one who knows the truth… if somebody challenges that ”have you seen God”, ”Yes, I have seen”, ”How?”, ”Through sastra, through sastra.” (SB 6.1.39, Los Angeles 5, June 1976)

Prabhupada määrittelee siis Jumalan näkemisen sastrojen tuntemisena. Toisin sanoen jos henkilö tuntee Srila Prabhupadan opetukset, hän tuntee Jumalan.

Kerran joku kesken luentotilaisuutta haastoi Prabhupadan ja kysyi ”pystytkö nähdä Jumalan!?” Prabhupada vastasi ”Kyllä! Mutta sinä olet tiellä!” Mies nimittäin seisoi keskellä temppelihuonetta Prabhupadan ja Krishnan alttarihahmojen välissä. 😄

Vaatimukset guruksi tulemiseksi

Seuraavassa keskustelussa Prabhupada antaa henkisen tasa-arvon nimissä sekä miehille että naisille tismalleen samat vaatimukset guruna toimimiselle:

Prof. O’Connell: ”Is it possible, Svamiji, for a woman to be a guru in the line of disciplic succession?”

Srila Prabhupada: ”Yes. Jahnava Devi was—Nityananda’s wife. She became. If she is able to go to the highest perfection of life, why it is not possible to become guru? But, not so many. Actually one who has attained the perfection, she can become guru.

But man or woman, unless one has attained the perfection…. Yei krsna-tattva-vetta sei guru haya [Cc. Madhya 8.128]. The qualification of guru is that he must be fully cognizant of the science of Krsna. Then he or she can become guru. Yei krsna-tattva-vetta, sei guru haya. [break]

In our material world, is it any prohibition that woman cannot become professor? If she is qualified, she can become professor. What is the wrong there? She must be qualified. That is the position. So similarly, if the woman understands Krsna consciousness perfectly, she can become guru.” (Interview with Professors O’Connell, Motilal and Shivaram—June 18, 1976, Toronto)

Prabhupada toisin sanoen määrittelee täydellistymisen saavuttamisen tarkoittavan samaa kuin Krishnatietoisuuden tieteen tunteminen. Tämä on ainoa vaatimus guruksi tulemiseksi.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Bharadvaja-samhitaan perustuva argumentti vaishnavi-guruja vastaan ei kestä tarkastelua Srila Prabhupadan opetusten valossa. Päinvastoin se pikemminkin osoittaa, että naiset voivat toimia guruina, mikäli he ovat vaisnavia ja tuntevat Krishnaa koskevan henkisen tieteen.